Viime kirjoituksessa Oskari nukkui pöhkösti pylly pystyssä, joten nyt on Onnin vuoro esitellä yksi nukkuma-asento. Onni löhöilee aika useasti kiipeilypuussa pitkin pituuttaan ja harvemmin näin leviänä muualla makoileekaan. Kuvasta voi myös päätellä, ettei sohvakaan aiheuttanut sitten mitään ongelmia :). Hyvä niin.
Vanhassa asunnossa kissoilla oli melko vapaa pääsy kaikille tasoille. No paitsi työtasoille, jolta silloin tällöin pojat löydettiin nukkumasta, normaalisti hyvin turvallisesti lieden päältä... Keittiönpöydällä pojat sai olla, koska siitä pääsi tähystämään ulos ikkunasta kaikkea, mitä pihalla ja lähipuissa näkyi. Täällä uudessa asunnossa nyt päätettiin, että keittiönpöytä on nyt kissoilta kiellettyä aluetta - pöytä ei sijaitse sellaisessa paikassa, että poikien siihen päälle pitäisi päästä. Seinää reunustavat työtasot sitten taas ovat vähän niin ja näin. Mutta koska niiltä näkee ulos ikkunasta ja viereiseen puuhun, missä majailee kaikenlaisia tirppapaisteja niin ehkä pojat saavat sitten tasolla vierailla silloin, kun siinä ei itse tarvitse mitään tehdä. Sen sijaan saareke on taas ehdoton ei. Silti ennen komentamista nappasin Onnista muutaman kuvan :D No ei noi pojat mua muutenkaan kovin kummoisesti tottele, ainakaan samalla tavalla kuin Nikoa.. Tosin oiskohan tässä yksi syy siihen, että ensisijaisesti komentamisen sijaan keskityn johonkin muuhun ja vasta sitten häädän kissat alas tai pois paikoista, joihin ei saa mennä..
Komentamisesta puheenollen. Meillä Armas on ehdottomasti se kaikkein hankalin tapaus. Armaalla tuntuu olevan jonkinlainen kiukuttelukiintiö per päivä. Ja yleensä nämä kiukuttelut pitää hoitaa sitten silloin, kun oon yksin kotona. Nikon seurassahan Armas ei hirvittävästi kiukuttele. Armaan kanssa sovelletaan jäähy-tekniikkaa. Eli siis jos Armas kiukuttelee ja tekee toistuvasti jotain mikä ei ole ookoo, niin sitten pitää mennä nurkkaan :D
Vein siis Armaan tänään nurkkaan, kun se toistuvasti teki jotain mitä ei olisi saanut. No mun kanssahan on niin, että Armas pysyy tuossa nurkassa tasan tarkkaan niin kauan, että käännän selkäni ja kävelen pari askelta poispäin. Muutaman kerran sain hakea kissan takaisin nurkkaan, ennen kuin se pysyi siellä sen puoli minuuttia.
Ja senkin ajan Armas käytti sitten siihen, että alkoi pureskelemaan tuota työlamppua. Ihana kauhukakara ♥. Onni ja Oskari sitten taas ovat yleisesti ottaen tosi kilttejä ja harvemmin tekevät mitään, mitä ei saisi. Ja jos joskus nyt sattuvat olemaan jossain väärässä paikassa, niin yleensä pelkkä 'Ei'- tai 'Pois'-käskyt riittävät.
Mitenkäs muilla kissimissit tottelevat vai onko kenelläkään muulla käytössä minkäänlaisia sääntöjä omille maukuliineille?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti